Katteiden käyttö viljelyssä -matkitaan luontoa

Katteiden käyttö kannattaa kaikkialla puutarhassa. Mutta mitä katetta, mihin ja milloin? Luonnossakaan ei juuri näy paljasta maata, kotipuutarhurin kannattaa ottaa tässäkin asiassa mallia luonnosta.

Katteet parantavat maata ja kasvien kasvuoloja niin hyötytarhassa kuin koristekasveillakin. Katteita voi käyttää avomaalla, lavatarhassa, ruukuissa ja kasvihuoneessa. Kun kasvien väliin jäävä paljas maan pinta katetaan eloperäisellä aineella, se parantaa maaperän rakennetta ja ravinteikkuutta. Minusta paljas maa istutusten väleissä näyttää jotenkin surulliselta. Kateviljely on ikään kuin maan pinnalla kompostoimista. Kosteus säilyy paremmin, kastelun tarve vähenee, pieneliötoiminta vilkastuu, maaperän lämpötilan vaihtelut tasaantuvat ja kitkemisen tarve vähenee kun siementävät rikkakasvit eivät pääse itämään katteessa. 

Ennen katteen lisäystä kannattaa kitkeä rikkaruohot ja tarvittaessa hieman harata ja kastella maata jos se on kovin kuiva ja kuorettunut. Katteet kannattaa lisätä heti taimien istutuksen tai taimettumisen jälkeen. Kaikkein pienimmät siemenet eivät ehkä jaksa ponnistaa esiin katteiden läpi, joten jätä ainakin niille vapaata tilaa ensin nousta valoon.

Katteiden ansiosta myös sato pysyy puhtaana, kun sade- tai kasteluvesi ei pääse roiskuttamaan multaa kasvien lehdille tai marjoille. Ainoa huono puoli katteissa saattaa olla kotiloiden viihtyminen, mutta senkin voi ottaa huomioon katemateriaalia valittaessa.

 Ruohosilppukate on yleensä nurmikon leikkauksessa syntyvää silppua. Mutta myös mitä tahansa muuta niitettyä vihreää kasvustoa voi käyttää katteena kunhan ei laita mukaan ainakaan runsaasti rikkakasvien siemeniä. Ruohonleikkurilla voi ajaa kitkentäjätteiden yli ja kierrättää silpun takaisin kasvupaikalleen. Annetaan maalle ravinnoksi takaisin se, mikä otetaan sieltä pois. Pieniä rikkakasveja kitkiessä usein vain jätän rikat riviväleihin kuivumaan ja maatumaan muun katteen kanssa. 

Ruohosilppu vapauttaa maatuessaan maahan typpeä, joten sillä on myös hitaasti lannoittava vaikutus. Siten se sopiikin hyvin kaikille paljon ravinteita vaativille kasveille, kuten tomaatti, kurkku, kurpitsat, kaalit, valkosipuli (myös tavallinen sipuli), maissi yms. Itse käytän lähes kaikilla puutarhakasveilla, kuten ruusupensailla, daalioilla ja ruukkuistutuksissa. Noin 5cm kerros riittää ja sitä kannattaa lisätä kesän mittaan kun kerros ohenee. Älä lisää ruohosilppua enää elokuun alun jälkeen, jolloin typpilannoitusta on hyödyllistä vähentää.

Olki on myös hyvää katemateriaalia, jos satut jostain sitä saamaan. Olkea kannattaa hieman silputa, jos se on kovin pitkäkortista ja jäykkää. Oljella ei ole lannoittavaa vaikutusta vaan se saattaa jopa hieman kuluttaa maan typpivaroja hitaasti maatuessaan. Olki on hyvää katetta mm. perunalle, salaatille, yrteille, mansikalle ja muille kasveille jotka eivät kaipaa niinkään voimakasta typpilannoitusta.

Hamppurouhe on myös loistava katemateriaali. Se on oikeastaan eläimille tarkoitettua kuiviketta jota myydään 150l paalissa (paino n. 14kg) ainakin Hankkijalla ja Puuilossa. Tänä kesänä on tullut markkinoille myös puutarhaan tarkoitettu hamppukate hieman pienemmissä pakkauksissa, mutta siitä minulla ei ole kokemusta. Koska hamppu on ruohovartinen kasvi, se maatuu paremmin kuin vaikkapa kutterinpuru, jota ei kannata käyttää viljelyksillä muuta kuin poluilla. Hampun maatuminen katteena kestää kuitenkin muutaman vuoden, joten siitä saa pitkäaikaisen katteen esim. mansikoille. Hampun kosteudenpidätyskyky on kaikkein paras kaikista käyttämistäni katteista. Sitä voi lämpimästi suositella hellekausina kaikille vasta istutetuille puutarhakasveille ja hyötytarhaan. Kastelun tarve vähenee huomattavasti. Myöskään kotilot eivät viihdy hamppukatteessa niin kuin vaikka ruohosilpussa tai oljissa.

Muita katemateriaaleja on tietysti puunkuorikatteet, jotka soveltuvat lähinnä pensaille ja puille. Esim pensasmustikalla kannattaa ehdottomasti käyttää kuorikatetta. Tänä kesänä aion testata katteena myös lampaan villaa, olen lukenut siitä paljon hyvää. Sain tutulta lammastilalta ylijäämävillaa, jolle ei ole heillä mitään käyttöä. Kerron lampaanvilla kokeiluistani lisää myöhemmin :)

1# Vinkki: kata hyötytarhassa myös polut esim oljilla, lehtipuuhakkeella tai sahajauholla, niin kosteus pysyy maassa ja rikat loitolla poluiltakin.

2# Vinkki: kata paljas maa myös sadonkorjuun jälkeen esim kompostilla, ruohosilpulla tai kuivilla syksyn lehdillä. Pieneliöt jatkavat töitään, maaperä pysyy kuohkeana ja kevättyöt helpottuu.