10 vinkkiä onnistuneeseen esikasvatukseen

Useimpien kotipuutarhureiden multasormea alkaa syyhyttää viimeistään huhtikuussa. Huhtikuu on hyvää aikaa useimpien taimien esikasvatukseen. Esikasvattamalla taimet sisätiloissa tai kasvihuoneessa annat kasveillesi varaslähdön kasvukauteen, mikä jouduttaa kukintaa ja sadon kypsymistä pohjolan lyhyessä kesässä. Olet ehkä saattanut kokeilla esikasvatusta, mutta tuloksena on ollut honteloita ja kituliaita taimia jotka ovat kasvimaan ja ruukkuistutusten sijaan päätyneet kompostiin. Tässä artikkelissa annan sinulle 10 vinkkiä, joiden avulla voit välttää yleisimmät esikasvatuksen sudenkuopat ja opit kasvattamaan terhakat ja elinvoimaiset taimet itse siemenestä alkaen. 

1. Oikea ajoitus

On tärkeää ajoittaa esikasvatus oikein. Liian aikaisin aloitetut kylvöt tuottavat helposti venähtäneitä ja honteloita taimia, joiden selviäminen ulkoilmassa on epävarmaa. Siemenpussin kyljestä voi lukea kunkin kasvin oikean esikasvatusajan. Mutta koska ohjeet ovat yleisiä, on hyvä ottaa huomioon oma kasvuvyöhyke ja ajoittaa esikasvatus sen mukaan. Jotkut kasvit vaativat pitkän esikasvatusajan ja niiden kylvöt on aloitettava jo helmikuulla, kun taas nopeakasvuisille lajeille riittää muutaman viikon esikasvatus. Alla muutamia esimerkkejä sopivista esikasvatusajoista, oletuksena että pääset kesäkuun alussa istuttamaan taimet kasvihuoneeseen tai avomaalle.

• Maaliskuu: paprika, chili, tomaatti, yrtit, purjo, sipulit, lehtiselleri, monet kesäkukat
• Huhtikuu: tomaatti, kaalit, yrtit, samettikukka, kurpitsat
• Toukokuu: kurkku, kesäkurpitsa, maissi, pavut, salaatti, tuoksuherne, 

2. Sopiva määrä

Esikasvata vain sen verran taimia kuin tarvitset. Siemenet ovat pikkuriikkisiä ja niitä tulee helposti roiskittua multaan vähän liikaa. Tietenkin aina jokunen siemen jää itämättä, mutta ei kannata kylvää 200 tomaattia jos käytössä on pieni kasvihuone, pari lavakaulusta tai parveke. Tietenkin ylimääräisiä taimia voi aina lahjoittaa pois tai vaihtaa, mutta yleensä esikasvatustilat ovat rajalliset ja siksi kannattaa oikeasti miettiä omia tarpeita ja resursseja. Tässä vaiheessa kylvökset eivät vielä vie tilaa, mutta kun taimet myöhemmin koulitaan suurempiin ruukkuihin, niiden tilantarve moninkertaistuu. Hyvin itäneitä ja rakkaudella vaalimiasi kasvin alkuja ei myöskään raaski heittää pois, joten järkevintä on pistää jäitä hattuun siemenpussin kanssa. 

3. Kylvö- ja taimiastiat

Kylvöastioiksi käyvät lähes mitkä tahansa sopivan kokoiset muovirasiat joissa on reikiä pohjassa. Hajakylvöihin voit käyttää pestyjä liharasioita, hedelmäpakkauksia tai vanhoja kukkaruukkuja. Taimikasvatukseen sopivat hyvin jugurttipurkit, maitotölkit ja kahvipussit, vessapaperihylsyt tms. Voit myös ostaa esikasvatukseen sopivia muoviruukkuja, kennostoja, turvenappeja tai biohajoavia ruukkuja. Valikoimaa on paljon, mihin kannattaa satsata?

Itse tykkään eniten käyttää muovisia kennostoja. Ne ovat käteviä monestakin syystä. Niistä on helpompi koulia pikkutaimet isompiin ruukkuihin kuin hajakylvöistä. Yleensä multa ja juuristo nousevat kolostaan yhtenä paakkuna eikä juuristoa tarvitse irrotella vierustovereista. Yhteen lokeroon on helppo kylvää sopiva määrä siemeniä. Esim tomaattia, salaattia tai kaalia vain yksi siemen/lokero. Useimpia yrttejä voi hyvin kylvää muutaman siemenen samaan lokeroon. Kennostoja on helpompi siirrellä kuin montaa erillistä ruukkua. Muovikennostot kestävät käytössä useamman vuoden ja ne voi aina pestä ja käyttää joka kevät uudelleen. 

Huonoja kokemuksia minulla on sammalnapeista ja turveruukuista. Niissä kosteuden säätely on huomattavasti haastavampaa kuin perinteisellä tyylillä mullassa ja muoviastiassa viljely. Nekin ovat varmasti toimivia, mutta saattaa vaatia hieman harjoittelua. Siementen itämisvaiheessa ja pikkutaimivaiheessa oikea kosteus voi olla se ratkaiseva tekijä mikä vaikuttaa esikasvatuksen onnistumiseen.

4. Kasvualusta

Idätykseen ja taimikasvatukseen kannattaa ostaa kaupasta säkki kylvö- ja taimimultaa. Tässä vaiheessa kasvit eivät vielä tarvitse paljon ravinteita, poikkeuksena on tomaatti, kurkku ja kurpitsat. Ne voi kylvää heti valmiiksi hieman ravinteikkaampaan seokseen. Jos haluat perehtyä asiaan enemmän, voit myös sekoitella jokaiselle kasviryhmälle omia kasvualustoja turpeesta, kompostista, bokashimullasta, hiekasta, vermikuliitista ja muista kasvatukseen sopivista materiaaleista.

Itse tykkään peittää useimmat kylvökset hienolla hiekalla, se painaa siemenet tiiviisti multaa vasten, pitää kosteuden sopivana mutta kuitenkin hengittää. Hiekan alla pienet siemenet eivät lähde ajelehtimaan kasteluveden mukana. Kannattaa kokeilla erilaisia kasvualustoja niin huomaat mikä sopii sinulle parhaiten. Sinulle sopivaan kasvualustaan vaikuttaa esim. se oletko laiska vai innokas kastelija.

Taimien lannoittamisen voi aloittaa varovasti kun ne koulimisen jälkeen ovat pari viikkoa saaneet juurtua purkkeihinsa. Tarkkaile lehtien väriä, vaaleat ja kellertävät lehdet ovat merkki ravinteiden tarpeesta. Taimien kastelu lannoitteeksi soveltuu mieto bokashineste, kultavesi tai kaupallisista valmisteista joku kyseiselle lajille sopiva lannoite mietona liuoksena. 

5. Kosteus

Siemenet tarvitsevat itääkseen sopivan määrän kosteutta. Kylvöt kannattaa aina peittää muovilla tai pahvilla, jotta kosteus pysyy tasaisena. Tarkista kosteus päivittäin. Jos siemenet pääsevät välillä kuivumaan, ne todennäköisesti eivät idä. Älä kuitenkaan hukuta siemeniä liikaan veteen, kasvualustassa tarvitaan myös happea. Myös pienten taimien kosteus on hyvä pitää tasaisena, jotta kasvu ei häiriinny.

6. Lämpötila 

Monet siemenet hyötyvät itämisvaiheessa hieman korkeammista lämpötiloista. Voit käyttää pesuhuoneen lattialämmitystä tai jääkaapin yläpuolelle nousevaa lämpöä. Ole kuitenkin tarkka, että siirrät kylvökset heti valoon kun vihreää alkaa pilkistää mullasta. Muuten taimet venähtävät hetkessä valonpuutteessa pitkiksi honteloiksi. 

Minä hankin tänä keväänä lämpöalustan, jonka päällä idätän lämmöstä pitävät siemenet ikkunana valossa. Näin ne eivät veny heti alkuunsa niin herkästi. Osa siemenistä taas vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen. Eli niitä on pidettävä ensin vaikkapa jääkaapissa muutama viikko jotta ne innostuvat lämmön noustessa itämään. Tällaisia kasveja ovat monet perennat ja monivuotiset yrtit. 

Kun ensimmäiset sirkkalehdet pilkistävät mullasta, olisi lämpötila hyvä laskea noin 15-19 asteeseen. Tämä muodostuu useimmille sisätiloissa kasvattaville kotipuutarhureille ongelmaksi, sillä tilassa olisi hyvä olla myös mahdollisimman paljon valoa. Jos olet niin onnekas, että talossasi on hieman viileä lasikuisti, esikasvatus onnistuu sinulta varmasti hyvin!

Itse olen ratkaissut lämpötilaongelman laskemalla vierashuoneen lämpötilaa ja pyhittämällä sen keväällä esikasvatukseen. Jos sinulla on tähän tarkoitukseen sopiva valoisa huone, jonka lämpötilan voit pitää alhaisempana säätämällä patteria tai lattialämmitystä, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

7. Valo

Toinen kotikasvattajan murheenkryyni on usein riittävä valo. Jos taimet saa lähelle isoa ikkunaa joka antaa etelän suuntaan, voit ehkä pärjätä ilman kasvivaloa. Mutta suosittelen hankkimaan kasvivalon. Nykyään on tarjolla monenlaisia led-kasvivaloja muutaman kympin investoinnilla. Niiden avulla taimista kasvaa varmasti tanakat. Varsinkin jos aloitat esikasvatukset maaliskuulla tai aiemmin, kasvivalo on välttämätön. Laita valo riittävän lähelle (20-50cm) kasvien yläpuolelle, jotta saat siitä maksimaalisen hyödyn. Kasvivalon voi laittaa ajastimella palamaan 12-16h vuorokaudessa.

Hyödynnä luonnonvalo ja ala ulkoiluttamaan taimia heti suojaisalla paikalla ulkona tai kasvihuoneessa kun se on lämpötilan puolesta mahdollista. 

8. Kouliminen

Kouliminen tarkoittaa pikkutaimien siirtämistä ensimmäisestä kasvualustasta isompaan ruukkuun. Kouliminen tehdään yleensä silloin kun ensimmäiset oikeat kasvulehdet sirkkalehtien jälkeen ovat muodostuneet. Tässä vaiheessa kasvi alkaa tarvita enemmän ravinteita ja tilaa kasvamiseen. Siirrä hennot taimet varovasti uuteen ruukkuun ja peitä venähtäneet varret multaan, näin taimet napakoituvat. Pitkän esikasvatuksen kasvit, kuten tomaatit voit joutua koulimaan kaksi kertaa ennen kuin pääset istuttamaan lopulliselle kasvupaikalleen. Kurkut, kurpitsat ja melonit kannattaa kylvää heti riittävän suureen ruukkuun, niiden juuristo ei pidä siirtelystä. Jos kylvät kaalit ja pavut sopivan kokoisiin kennostoihin, niitä ei yleensä tarvitse enää koulia ennen ulos istutusta.

Kouli taimet aina sopivan kokoiseen ruukkuun, niin juuristo muodostuu vahvaksi. Liian suuri multatila on hankala pitää sopivan kosteana ja toisaalta rajallinen esikasvatustila kannattaa optimoida. On turha valaista tyhjää multatilaa.

10. Kokeilumieli